MIKÄ IHMEEN TALOUSGURU?

Talousguru on lukiolaisten taloustietokilpailu, jota on järjestetty jo vuodesta 1997. Kilpailun pääjärjestäjät ovat Finanssiala ry, FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta ja Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry. Kilpailun tavoitteena on nostaa lukiolaisten ja kilpailun saaman julkisuuden kautta myös suuren yleisön kiinnostusta talousasioihin. Kilpailu houkuttelee vuosittain satoja lukioita osallistumaan, sillä palkintona on opiskelupaikkoja useissa suomalaisissa yliopistoissa.

Kilpailu on kaksiosainen: Ensimmäinen osa on kirjallinen koe, joka pidetään yhtä aikaa kaikissa lukioissa ympäri Suomen ylioppilaskirjoitusten tapaan. Alkukilpailu on tarkoitettu järjestettäväksi lukioissa siten, että se voi toimia opettajan niin halutessa myös taloustiedon kurssikokeena. Alkukilpailussa menestymiseen riittää lukion taloustiedon kurssin oppimäärän osaamisen lisäksi aktiivinen talouspolitiikan ja taloudellisten ilmiöiden seuranta.

Alkukilpailu pidetään yleensä aivan alkuvuodesta – vuonna 2025 ajankohta on 8.1. klo 9–11. Kilpailuun ilmoittaudutaan lukioittain. Opettaja vastaa lukion ilmoittautumisesta ja järjestää kokeen koululla. Koe on tehtävä valvotusti. Opettajat tarkistavat alkukilpailun kokeet ja lähettävät kunkin lukion parhaan vastauksen kilpailuraadille arvioitavaksi 22.1.2024 mennessä. Kilpailuraati valitsee loppukilpailuun 14 osanottajaa. Loppukilpailu pidetään Helsingissä 27.2.2025. Kilpailun järjestäjä maksaa finalistien matka- ja majoituskustannukset.

Osallistua voivat kaikki lukiolaiset vuosikurssista riippumatta.

Finaali mittaa suullisia ja kirjallisia taitoja – väittelyt kruunaavat finaalin!

Loppukilpailu on tarkoitettu vaativaksi. Loppukilpailu koostuu kirjallisesta kokeesta ja suullisesta osuudesta, joka huipentaa finaalin. Kirjallisen kokeen painoarvo arvioinnissa on 75 prosenttia ja suullisen osuuden 25 prosenttia.

Suullinen koe on huikea talousaiheinen pariväittely, jossa finalistit mittelevät argumentaatiotaidoissa ja taloustietämyksessä toisiaan vastaan. Kilpailijoille arvotaan talousaiheiset väitteet, joita he joutuvat puolustamaan riippumatta siitä, mitä mieltä itse ovat. Näin mitataan kykyä ajatella monipuolisesti. Esimerkiksi yksi finalisteista voi joutua puolustamaan väitettä Nyt on hyvä aika sijoittaa osakkeisiin, kun taas toinen joutuu väittämään juuri päinvastoin – Nyt ei ole hyvä aika sijoittaa osakkeisiin.

Miltä näyttää Talousguru-finaalissa?

Pariväittelyt kestävät 5 minuuttia ja niihin valmistaudutaan arvonnan jälkeen noin puolen tunnin ajan ilman apuvälineitä. Molemmat osapuolet pitävät ensin minuutin mittaisen alkupuheenvuoron, jonka jälkeen loppu ajasta väitellään vapaasti. Väittelyitä on käyty yleisön edessä ja niitä on vuodesta riippuen myös striimattu julkisuuteen.

Kuka valitsee voittajan ja laatii kysymykset?

Sekä alkukilpailun että loppukilpailun tehtävät laatii kilpailujärjestäjistä koostuva raati, jonka kokoonpano vaihtelee vuosittain. Mukana on ekonomisteja, finanssialan ammattilaisia ja historian ja yhteiskuntaopin opettajia.

Sama raati toimii myös loppukilpailun tuomareina ja valitsee kunkin vuoden voittajan. Kilpailun kärki julkistetaan palkintojenjaon yhteydessä. Kaikkien kilpailijoiden menestymistä loppukilpailussa ei julkisteta. Tieto on kuitenkin käytettävissä korkeakoulujen opiskelijavalinnan yhteydessä. Kaikki loppukilpailuun osallistuneet saavat osallistumisestaan diplomin.

Kilpailuvastauksia tai niiden arviointia ei palauteta oppilaille alkukilpailu- eikä loppukilpailuvaiheessa. Vanhoihin alkukilpailukysymyksiin ja niiden mallivastauksiin voi tutustua täältä.

Miten finalistit valitaan?

Finalistit valitsee kokeneista historian ja yhteiskuntaopin opettajista koostuva opettajaraati. Raadin kokoonpano vaihtelee vuosittain.

Finaaliin valitaan yhdeksän parasta alkukilpailun osallistujaa pisteiden perusteella asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi finaalipaikan saa Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen, Lounais-Suomen ja Pohjois-Suomen paras kilpailuun osallistunut oppilas. Aluejako noudattelee aluehallintovirastojen toimivalta-aluetta siten, että Pohjois-Suomen alue käsittää sekä Oulun että Lapin aluehallintovirastojen alueet. Alueiden parhaat valitaan sen jälkeen, kun yhdeksän parasta oppilasta asuinpaikasta riippumatta on valittu.